Zimbabwen lapset ry järjesti tiistaina 13.9. aamiaistilaisuuden, jossa saimme kuulla kahden asiantuntijan mielenkiintoiset puheenvuorot Afrikan ja erityisesti Saharan eteläpuolisen osan talousnäkymistä ja yhteiskunnallisesta kehityksestä.

Ekonomisti Minna Kuusisto avasi keskustelun nuorten aikuisten elintason kehityksestä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Minnalla on monipuolinen työkokemus pankkialalta ja kehitysrahoituksen parista, ja tuntee hyvin yhdistyksemme toiminnan oltuaan itse vapaaehtoisena Zimbabwessa.

Katsaus Afrikan maiden talouden rakenteeseen ja historiaan loi hyvää pohjaa nykytilanteen analyysiin sekä tulevaisuuden arviointiin. Korruptio ja riippuvuus raaka-aineista ovat talouteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kaikki Afrikan taloudet ovat kasvu-uralla. Talouskasvun kaksi juurielementtiä ovat väestönkasvu ja tuottavuuden kasvu. Afrikan mantereen ja myös Zimbabwen vahvuus on nuori väestö, jonka osuus koko maailman väestöstä on kovassa kasvussa ja vuonna 2100 peräti 40% maailman väestöstä tulee olemaan afrikkalaisia.

Tulevaisuus vihreässä siirtymässä ja digitaloudessa

Tulevan kehityksen suuret ajurit ovat ilmastonmuutos; vihreä siirtymä ja nyt energiakriisin myötä yhä voimallisemmin vihreä energia, digitalisaatio ja digitalous. Tulevaisuuden elinkeinot löytyvät toivottavasti kestävän maatalouden, teollisuuden ja digitalouden parissa. Epävirallisen harmaan talouden osuuden pitäisi vähentyä merkittävästi. Miten mahdollisuuksia voidaan todella hyödyntää? Ratkaisevaa on hallinnon toimivuus, korruption saaminen kuriin ja osaamispääoma. Ulkomaisilla suorilla investoinneilla voi olla myös vaikutusta.

Pohjoismaisessa Afrikka-keskuksessa työskentelevä professori Liisa Laakso keskittyi esityksessään erityisesti kansalaisyhteiskunnan merkitykseen maiden demokratiakehityksessä. Kaikissa maissa hyvälle kehitykselle olennaista on sosiaalisen pääoman kehitys. Koulutus on sille edellytys, mutta se ei riitä yksinään vaan tarvitaan myös aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja poliittista vakautta. Nämä rakentavat luottamuspääomaa.

Kansalaisyhteiskunnan toimivuus positiivisen kehityksen taustalla

Liisa Laakso on tutkinut korkeakoulutuksen ja akateemisen vapauden suhdetta demokratian toteutumiselle. On todettu, että näiden toteutuminen ennakoi vapaita vaaleja ja positiivista kehitystä. Maan demokratian mahdollisuuksille on tärkeätä se sisäinen paine, joka tulee koulutetun väestön taholta ja kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Asiantuntijuuden arvostus ja suojelu ovat tärkeitä mm.  hyvälle virkamieskunnalle, oikeuslaitokselle, luottamukselle.

Seminaarin lopuksi voitiin yhdessä todeta, että mahdollisuudet positiiviselle kehitykselle Afrikassa ovat olemassa – koulutus ja koulutuksen kohtaanto maailman muutostrendien haasteissa on oleellista. 

Zimbabwen tilanne on valitettavasti haastava ja juuri nyt näyttää siltä, että maan demoratiakehitys on vaarassa. Tämä tekee yhdistyksemme rahoittaman toiminnan Zimbabwessa entistä merkityksellisemmäksi. Liisa Laakson sanoin ”On investoitava tänään niiden koulutukseen, joiden toimeliaisuuden varassa Afrikka on huomenna”

Lämmin kiitos Minnalle ja Liisalle kiinnostavista puheenvuoroista sekä Ahogroupille seminaarin puitteiden tarjoamisesta!